Search

Rauman Taideyhdistys ry

Kosti Koskisen näyttelyyn Kadunmiehen päiväkirja pääsee tutustumaan 20.4. alkaen

Rauman taidemuseon Kosti Koskisen Kadunmiehen päiväkirja –näyttelyyn pääsee tutustumaan 20.4. alkaen ennakkovarauksella. Näyttely päättyy taidemuseolla 16.5. Koronatilanteen vuoksi lyhyeksi jäävä aukiolo korvataan siirtämällä näyttely soveltuvin osin Vanhalle Raatihuoneelle 1.6. alkaen.

Näyttely on Rauman taidemuseon 50-vuotisjuhlanäyttely ja Rauman Taideyhdistyksen Ars Rauma –näyttely, joka perustuu Kosti Koskisen taiteelliseen tuotantoon, kuvataiteeseen ja kirjoituksiin, sekä tämän henkilökohtaiseen arkistoon. Taiteilija Kosti Koskinen (1905-1983) oli ensimmäinen raumalainen modernisti. Hän oli myös muusikko, kauhukirjailija ja sivistynyt boheemi, joka omisti koko elämänsä taiteelle. Näyttelyyn kutsutut nuoret taiteilijat Taavi Heikkilä, Ilona Niemi, Aleksi Systä ja Jenni Yppärilä käyvät vuoropuhelua Koskisen tuotannon kanssa. Arkistoista löytynyttä tekstiä Kadunmiehen päiväkirjaa tulkitsevat raumalaiset taiteilijat, taidevaikuttajat ja -toimijat. Näyttelyn kuraattoreina toimivat Heta Kaisto ja Henna Paunu.

Rauman taidemuseo haluaa tarjota kävijöille mahdollisuuden turvalliseen museovierailuun. Yksityisen museovierailuajan voi varata ennakkoon, näyttelyyn pääsee kerrallaan 5 henkilöä samaan aikaan voimassa olevien kokoontumisrajoitusten mukaan. Ennakkovarausten avulla varmistetaan asiakkaille turvallinen museokäynti korona-aikana.

Varattavia aikoja on tarjolla tasatunnein tiistaista sunnuntaihin klo 12-16. Yhden vierailuajan kesto on korkeintaan 45 minuuttia. Ennakkovarauksen voi tehdä puhelimitse 20.4. alkaen tiistaista sunnuntaihin klo 12-16 numerosta 02 8224 346.

Rauman taideyhdistyksen jäsenet pääsevät tutustumaan näyttelyyn ilmaiseksi.

Aikuisten pääsymaksu on 6 euroa ja eläkeläisten, työttömien ja opiskelijoiden 3 euroa. Alle 18-vuotiaat pääsevät museokohteisiin ilmaiseksi. Myös Museokortti käy maksuvälineenä.

Ohjeet turvalliseen museovierailuun:

  • Käytä kasvomaskia.
  • Muista pitää yli kahden metrin turvaväli muihin museovieraisiin ja henkilökuntaan.
  • Huolehdi käsihygieniasta. Museon aulatiloissa ja wc-tiloissa on saatavilla käsidesiä.
  • Suosi korttimaksua.
  • Yski ja aivasta nenäliinaan tai hihaan.
  • Älä tule flunssaisena museoon.
  • Museon henkilökunta käyttää kasvosuojaimia.

Lisätietoja:

Rauman taidemuseo

Kuninkaankatu 37, 26100 RAUMA

puh. 02 8224 346

taidemuseo@rauma.fi

RAUMAN KAUPUNKI

Sivistystoimiala, kulttuuri- ja museopalvelut / taidemuseo

https://www.facebook.com/RaumaArtMuseum

https://www.facebook.com/Rauman-taideyhdistys

https://www.facebook.com/RaumaFlikk

Tarinat Kosti Koskisesta ja hänen taulunsa kiinnostavat Taidemuseota

Erityisesti Koskisen kirjallisesta perinnöstä; käsikirjoituksista ja päiväkirjoista avautuu museoon näyttely Kosti Koskinen – Kommentteja Kadunmiehen päiväkirjaan 20.2. Sinne on nyt haussa myös Koskisen maalauksia, joiden keräämiseen toivotaan yleisön apua. Raumalaiselta taiteilijalta Kosti Koskiselta jäi perinnöksi 13 pahvilaatikkoa hänen kuollessaan 1983. Kuraattori Henna Paunu ja Rauman taidemuseon museointendentti Heta Kaisto ovat viime kuukaudet perehtyneet pahvilaatikoiden sisältöön.

Koskisella on aina ollut erityinen suhde Rauman taidemuseoon, ja hän asuikin Pinnalan rakennuksissa ennen kuin suureksi mielipahakseen joutui muuttamaan pois avautuvan taidemuseon tieltä. Edellisen kerran Koskinen on ollut esillä museossa 2005, syntymänsä satavuotisjuhlavuonna. Tuolloin keskityttiin nimenomaan hänen maalauksiinsa.
– Hänen tuotantoaan ei kuitenkaan vielä silloin saatu kartoitettua kokonaan. Nyt toiveissa onkin, että löytäisimme vielä lisää hänen teoksiaan, museointendentti Kaisto sanoo. Tuotteliaan taiteilijan töitä on Rauman seudulla paljon.
– Koskinen oli nimenomaan tämän yhteisön taiteilija.

Museo on kiinnostunut myös tarinoista teosten takana.
– Tiedämme, että Raumalla on sukuja ja taloja, joihin Koskinen kävi henkilökohtaisesti tarjoamassa teoksiaan.

Kahdenlaista tuotantoa
Edellisen Kosti Koskisen näyttelyn aikana taidemuseon amanuenssina työskennellyt Henna Paunu jakaa taiteilijan maalaukset kahteen kategoriaan.
– Häneltä jäi teoksia, joita oli työstetty pitkälle sekä maalauksia, joita hän teki lähinnä käytännön syistä saadakseen pientä myyntiä.
Monet hänen töistään vaihtoivat omistajaa ilman rahallista korvausta. Tauluilla käytiin vaihtokauppaa ja maksettiin laskuja ja vekseleitä. Taidemuseon tietokannassa teoksia on nyt joitain satoja.
– Oletamme, että niitä on jopa puolet enemmän, Kaisto arvelee.

Käsinkirjoitettu elämä 
Taidemuseon tuleva näyttely korostaa Koskisen monipuolisuutta taiteilijana
– Se tuo esille koko hänen ulottuvuutensa kuvataiteen ja kirjallisuuden alueella. Koskinen oli lisäksi myös muusikko, soitti ravintolassa ja elokuvateatterissa, Henna Paunu kertoo.
Taiteilija kirjoitti ahkerasti päiväkirjoja, teki listoja monista asioista ja kirjoitti romaanikäsikirjoituksia. Hän julkaisikin urallaan novellikokoelman, Ihmeellinen kuherruskuukausi.

Taidemuseon vintillä säilytetyistä paperilaatikoista löytyi kaksi julkaisematonta käsikirjoitusta, Kadunmiehen päiväkirja, joka toimii näyttelyn punaisena lankana, sekä Miesten asuntola. Koukeroisella käsialalla kirjoitetuista teksteistä, joista viimeiset on jo kirjoitettu vanhan ja heikon miehen värisevällä käsialalla, on ollut paljon selvittämistä.
– Kadunmiehen päiväkirja oli tavallaan hänen testamenttinsa. Tekstissä on paljon viittauksia, ja Koskinen ottaa kantaa moniin ilmiöihin, kuten pasifismiin ja eläinten kohteluun. Voisin kuvitella, että hän oli ajatustensa kanssa Raumalla aika yksin tuohon aikaan, 1970-luvulla, Paunu sanoo.

Unohdettua sosiaalihistoriaa
Miesten asuntola paljastaa taiteilijan uran traagiset loppuvaiheet. Kirjoitus kertoo Koskinen elämästä alkoholisoituneiden miesten asuntolassa Porissa.
– Hän halusi julkaista sen, mutta käsikirjoitus tyrmättiin.
Paunu näkee traagisen tarinan koskettavana ja kiinnostavana sosiaalihistorian kuvauksena.
– Tämän kaltaista köyhyyden, alkoholismin ja mielenterveysongelmien historiaa ei kovin paljoa käsitellä julkisesti.

Mitä voi julkaista, mitä ei
Päiväkirjateksteistä varhaisimmat ovat 1920–30-luvuilta.
– Koskinen oli hyvin sivistynyt ja kielitaitoinen ihminen, joka purki kirjoituksiinsa omaa ajatteluaan. Hän tavallaan riippui maailmassa kiinni juuri lukemisen ja kirjoittamisen kautta, näkee Paunu.
Taidemuseossa on jouduttu näyttelyä rakentaessa myös pohtimaan sitä, onko museolla oikeutta lukea ja julkistaa vanhojen päiväkirjojen tekstejä.
– Sinänsä taiteilija on kyllä säästänyt päiväkirjansa, jättänyt ne dokumenteiksi itsestään, mutta pyrimme kuitenkin kunnioittamaan yksityisyyttä.
Varhaisten päiväkirjojen sisältöä ei julkaista, mutta niitä käytetäänv taustatutkimuksessa.
–  Joitain kommentteja voimme nostaa näyttelyyn, mutta ei mitään mikä loukkaisi taiteilijan tai jonkun muun yksityisyyttä, Paunu sanoo.

Näyttely toteutuu osana Rauman taideyhdistyksen Ars Rauma -sarjaa. Samalla se on 50 vuotta täyttävän Rauman taidemuseon juhlanäyttely.

Onko kodissasi Kosti Koskinen teoksia? Kerro niistä sähköpostilla sanoin ja kuvin: taidemuseo@rauma.fi tai puhelimitse: museosihteeri Pauliina Monto-Kokkonen 044 022 4152.

Teksti ja kuva lainattu Länsi-Suomen artikkelista 12.12.2020 julkaistusta lehdestä

Rauman kaupungin kulttuuripalkinto Rauman Taideyhdistykselle

Rauman kaupungin tuhannen euron kulttuuripalkinto on 6.12.2020 myönnetty Rauman Taideyhdistykselle, jonka keskeinen tavoite taidemuseon saamisesta Raumalle toteutui 50 vuotta sitten.

Taideyhdistys järjestää mm. Ars Rauma -näyttelyitä ja kulttuurimatkoja. Taideyhdistys omistaa merkittävän kuvataidekokoelman, jonka teokset on sijoitettu esille julkisiin tiloihin Raumalla. Yhdistys jakaa myös stipendejä Rauman Kuvataidekoulun opiskelijoille sekä kuvataiteessa menestyneelle lukiolaiselle.

Blog at WordPress.com.

Up ↑